Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaani sekä sen pohjalta tehdyt elokuvat ovat herättäneet laajaa keskustelua sotaan ja Suomen itsenäisyyteen liittyen, mutta harvempi tietää näytelmästä tuntematon sotilas harparskog, joka on ensimmäinen ruotsinkielinen versio rakastetusta tarinasta. Tunnelmallinen tuntematon sotilas harparskog esitetään juuri niissä maisemissa, joissa sotaa aikanaan käytiin. Pureudumme tällä sivustolla tähän ehkä hieman yllättävään Tuntemattoman sotilaan versioon sekä myös siihen perinteiseen versioon, jolla Väinö Linna saavutti mainetta ja kunniaa.
Mikä ihmeen Harparskog?
Vuosina 1940-1941 eli talvisotamme jälkeen rakennettiin Harparskog-linja, joka kulki Hangon vuokra-alueen rajalla ja joka oli tarkoitettu pääpuolustusasemaksi. Se ei kuitenkaan ollut täysin valmis siinä vaiheessa, kun jatkosota jo alkoi eikä Harparskog-linjaa lopulta käytetty Hangon rintama-alueella varsinaisiin sotatoimiin. Kuitenkin heinä-elokuun vaihteessa vuonna 1941 Harparskog-linja mahdollisti sen, että joukkoja saatiin siirrettyä Hangosta itään. M. Kuumola, joka toimi kapteenina ja majurina, vastasi Harparskog-linjan rakennuttamisesta ja se käsittää niin betonibunkkereita, korsuja, tykkiasemia kuin konekivääripesäkkeitäkin.
Lisäksi Harparskog-linjalta löytyy lähes 60 kilometrin verran piikkilankaestettä sekä lähes 4 kilometrin verran panssarivaunuesteitä. Nimensä linja sai läpi kulkemaltaan kylältä. Suomen itsenäisyyden osalta tärkeässä asemassa ollut Harparskog-linja on alkanut kiinnostaa tutustumiskohteena, mistä kertoo sekin, että alueella järjestetään ainutlaatuinen tuntematon sotilas harparskog -näytelmä, josta kerromme lisää seuraavassa kappaleessa.
Millainen näytelmä on tuntematon sotilas Harparskog?
Aivan perinteinen versio Tuntemattomasta sotilaasta tuntematon sotilas harparskog ei ole, sillä tässä versiossa tarinan suosikkihahmo puhuu riikinruotsia. Toisaalta tuntematon sotilas harparskog -näytelmän tunnelmaa lisää se, että teatteriesitys nähdään aidossa ympäristössä, Harparskogissa, aivan jatkosodan ajalta peräisin olevan puolustuslinjan vieressä. Tämän lisäksi tuntematon sotilas harparskog -näytelmästä tekee aivan erityisen se, että tekijätiimistä löytyy monia jäseniä, jotka omaavat henkilökohtaisen siteen esityspaikkaan ja sotaan.
Tekijätiimistä löytyy esimerkiksi henkilö, jonka setä kaatui 1941 Hangon rintamalla. Tämä tapahtuma on luonut pohjaa tekijätiimin jäsenen työlle. Ihmishahmojen lisäksi näytelmässä on keskeisessä roolissa myös Kirppu-hevonen, joka tuo näytelmässä esiin sen, kuinka tärkeä asema hevosilla oli sodassa ja Suomen itsenäisyyden voittamisessa. Esityksessä esiintyy myös Suomi-neito, joka on sodan tuoksinassa vinksahtanut. Tämä erikoinen hahmo myötäelää sodan sotilaiden mukana ja soittaa kaatuneille. Näytelmän tavoitteena onkin korostaa sodan mukanaan tuomia menetyksiä.
tuntematon sotilas harparskog -näytelmässä on huomioitu se, että alkuperäisessä Tuntemattomassa Sotilaassa puhuttiin eri murteita tavalla, johon on viitattu jopa vertauksella Seitsemään veljekseen. Myös tässä ruotsinkielisessä näytelmäversiossa erilaiset murteet on otettu mukaan. Esimerkiksi Rokka puhuu näytelmässä riikinruotsia. Väinö Linnan 1954 ilmestyneen sotaromaanin ydin näkyy tuntematon sotilas harparskog -näytelmässä, mutta tässä hieman aiempaa modernimmassa versiossa käsitellään sellaisiakin aihealueita, joiden käsittely ei olisi ollut sopivaa vielä vuonna 1954 ja joista Väinö Linna itse vaikeni.
Kasino ilman rekisteröitymistä myös teatterin lavoille?
Sodan kanssa tällä ei siis ole mitään tekemistä ja kasino ilman rekisteröitymistä ei ole tietenkään verrannollinen Tuntemattoman Sotilaan kertomiin tapahtumiin, sillä kysymyksessä on pelkästään viihteen muoto. Mutta, loistavaksi näytelmän aiheeksi kasinokokemuksista kyllä varmasti olisi, niin hyvässä kuin pahassa. Kuinka sitten pakata näytelmän muotoon erilaisten pelaajien erilaiset kokemukset nettikasinoista? Miten niitä lähdettäisin edes kokoamaan yhteen? Meillä on tähän muutama ehdotus.
Syy sille, miksi valitsimme nettikasinot ilman tiliä kokemusten aiheeksi on niiden hillittömän korkea suosio, mutta myös aiheen haastavuus. Vaikkei kysymyksessä olekaan sota, jossa ihmiskohtalot ovat usein järkyttäviä, voidaan nettikasinoiden aiheuttamista kokemuksista saada kasattua oikein loistava näytelmä, ainakin teoriassa. Näytelmään voitaisiin koota esimerkiksi nettikasinon aiheuttamia positiivisia kokemuksia eri ikäisten pelaajien keskuudessa.
Ensimmäinen näytös voisi johdattaa katsojat tutustumaan pelaajiin. Heitä voisi olla vaikkapa juuri täysi-ikäisyyden tavoittanut poika, kolmen lapsen kotiäiti, kiireinen bisnesmies sekä eläkkeelle siirtynyt rouvashenkilö. Näiden innostus voisi olla ensimmäisen näytöksen aiheena: nettikasinot ilman pelitiliä saisivat olla kokemusten keskeisiä aiheuttajia.
Nettikasinot ovat todellakin moniulotteinen aihe, josta voisi ammentaa teemoja useammankin näytelmän varalle. Nettikasinot kuuluvat yhä useamman suomalaisen elämään yhteenä viihteen muotona, ja ne ansaitsisivat paikkansa näyttämöillä siinä missä mitkä tahansa muutkin elämämme osa-alueet. Ehkäpä kirjoitamme itse vielä kokonaisen näytelmän aiheesta, kuka tietää.
Muita Tuntematon sotilas -teatteriversioita
Tuntematon sotilas harparskog -näytelmä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Tuntematonta sotilasta esitetään teatterilavalla. Jo vuonna 1961 esitettiin Pyynikin suositussa kesäteatterissa Edvin Laineen teatterisovitus. Esimerkiksi Matti Ranin, Olavi Ahonen sekä Veikko Sinisalo esiintyivät tässä teatteriversiossa. Tapio Hämäläinen esiintyi Rokkana ja Matti Varjo esitti Hietasta. Näytös on maamme eniten katsottu kesäteatterinäytelmä kautta aikojen ja sen suosiosta kertoo sekin, että näytelmää esitettiin kaikkiaan 9 kesän aikana. Katsojia näytelmä keräsi melkein 350 000.
Myös Jouko Turkka on ohjannut Tuntemattomasta sotilaasta teatterisovituksen, vuonna 1971 Joensuun kaupunginteatterissa ja vuonna 1979 Helsingin Kaupunginteatterissa. Helsingissä katsojia kertyi reilut 76 000 ja esityskertoja näytelmälle kertyi kaikkiaan 93.
Pyynikin kesäteatterissa Tuntematonta sotilasta näyteltiin jälleen 1997. Tuolloin näytelmän dramatisoinnista vastasi Panu Rajala ja ohjauksesta Kalle Holmberg. Suomenlinnan kesäteatterin ohjelmisoon Tuntematon sotilas pääsi vuonna 2007, jolloin Ryhmäteatteri otti sen ohjelmistoonsa omalla tulkinnallaan. Esityksen ohjauksesta ja dramatisoinnista vastasi Mika Myllyaho ja teatterilavalla nähtiin muun muassa Taisto Oksanen, Aku Hirviniemi, Turkka Mastomäki sekä Juho Milonoff. Version esitykset olivat loppuunmyytyjä ennen kuin ensi-iltaa oli edes nähty. Kesän 2008 versiossa Mika Myllyaho oli muokannut esitystä edelleen. Tämä versio muistutti entistä vähemmän Väinö Linnan kirjoittamaa Tuntematonta sotilasta, mikä miellytti varmasti osaa katsojista, mutta tyrmistytti joitakin katselijoita.
28.11.2007 Kristian Smedsin ohjaama ja sovittama versio esitettiin Suomen Kansallisteatterissa. Tämä versio sai kunnian toimia teatterin juhlanäytelmänä, joka juhlisti Suomen 90-vuotista itsenäisyyttä. Tuntemattoman sotilaan suosiosta kertoo se, että edellä mainittujen näytelmien lisäksi, sitä on esitetty teatterissa monia kertoja ja onpa Tuntematon sotilas innoittanut myös ooppera-näytöksiä sekä kuunnelmia.
Tuntematon sotilas harparskog -näytelmän tekijätiimi otti haastattelussa esiin, että näytelmässä halutaan korostaa sodan mukanaan tuomia menetyksiä ja näyttääkin siltä, että isänmaalliset suomalaiset haluavat muistaa nämä menetykset ja vaalia niitä. Eräs keino tähän on palata tapahtumiin yhä uudelleen ja uudelleen taiteen keinoin.
Tuntematon sotilas on käännetty jo yli 20 kielelle eli tarina kiinnostaa myös ulkomaisia lukijoita. On aika mielenkiintoista, että esimerkiksi ruotsin käännöstä varten Väinö Linna teki tekstiinsä joitakin muutoksia, kuten muokkasi lottahahmoaan aikaisempaa hyveellisempään suuntaan.
Voidaankin kysyä, eivätkö ruotsalaiset lukijat olisi kestäneet Linnan alkuperäistä kuvausta sisar-hento-valkoisena pidetystä lotasta, joka ei kaikissa tilanteissa toiminut oletetulla tavalla, vaan sortui myös inhimillisiin tunteisiin, jotka eivät aina olleet kovin hyveellisiä. Voidaan myös kysyä, että eikö Tuntemattoman sotilaan erilaisia teatteriversioita voisi markkinoida nykyistä enemmän myös ulkomaisille turisteille turistinähtävyyksinä ja -vetonauloina, jotka johdattelisivat ulkomaiset katsojat syvälle suomalaiseen historiaan ja syvälle Tuntemattoman sotilaan sieluun?
Mitä teatterille tapahtuu, kun esityskausi päättyy?
Tuntematon sotilas harparskog -teatteri luotiin alkujaan tyhjästä eikä sitä ole tarkoitettu pysyväksi rakennelmaksi. Teatteri onkin tarkoitus purkaa, kun esityskausi päättyy. Teatteri on toteutettu yhdistyksen toimesta ja varoja näytöksen tuotantoon on saatu myymällä ennakkolippuja sekä hankkimalla sponsoreita. Tämä lisäksi erilaiset säätiöt ovat antaneet yhdistykselle taloudellista tukea. Esityspaikalle, metsän keskelle, on kohonnut katsomo, johon mahtuu 810 katsojaa ihastelemaan tuntematon sotilas harparskog -näytelmän juonenkäänteitä. Myös tämä katsomo on tarkoitus purkaa, kun tuntematon sotilas harparskog -näytelmän esityskausi on saatu päätökseen.
On sääli, että näin suurta vaivaa vaatinut tuntematon sotilas harparskog -näytelmän näyttämö puretaan, sillä näinkin kiehtova ympäristö voisi tarjota oivat puitteet myös muille näytelmille. Tuntemattoman sotilaan erilaiset näytelmä- ja elokuvaversiot ovat aikojen saatossa olleet niin kovin suosittuja, että ehkä esityksille olisi kysyntää myöhemminkin – ja mikäpä olisi parempi paikka tarjota autenttisia kokemuksia historiasta kiinnostuneille katsojille, kuin Harparskog – paikka, joka aikoinaan oli monien tapahtumien keskipisteenä ja joka nykyisin kiinnostaa historiasta innostuneita kävijöitä.
Jo pelkästään tuntematon sotilas harparskog -näytelmän tapahtumapaikka on näkemisen arvoinen, puhumattakaan siitä, millaisia elämyksiä on luvassa, kun tuntematon sotilas harparskog -teatteriesitys vinksahtaneine Suomi-neitoineen ja riikinruotsia puhuvine Rokkineen pyörähtää kunnolla käyntiin. Kaiken kaikkiaan tuntematon sotilas harparskog -näytelmä tarjoaa aivan uudenlaisen tuulahduksen perinteisen sotaromaanin tarinaan.